Kolme moottoria vakiona - Alpine A390 haluaa olla kuin A110 sähköcrossoverin muodossa

Ranskalaisen urheiluautomerkin uusi renessanssi vauhdittuu eräällä markkinoiden urheilullisimmista perheautoista, jonka kesymmässäkin versiossa on kolme sähkömoottoria, ja väkevämmässä yli 800 newtonmetriä vääntöä.

Renault loi nimekkään Alpinen uudelleen viime vuosikymmenen puolella, kun brändi julkisti keskimoottorisen retrourheiluauton A110:n. Tuosta autosta ei ole tainnut kukaan keksiä pahaa sanottavaa, ja se loikin parhaat mahdolliset lähtökohdat Alpinen kehittämiselle joksikin paljon suuremmaksi.

Renault näkee Alpinessa nykyisin huomattavaa potentiaalia nuorekkaana, arvokkaana ja suorituskykyisenä sähköautobrändinä. Viime vuonna lanseerattu A290 oli tästä vasta alkua, ja se poiki Vuoden Auto Euroopassa -tittelin, jaettuna sisarmalli Renault 5 E-Tech Electricin kanssa.

A390 puolestaan nostaa panokset vieläkin korkeammalle, Alpinen kootessa nyt "Dream Garageksi" kutsumaansa mallistoa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Sport fastback

Lähdetään nyt liikkeelle vaikka siitä, että samalla tavoin kuin Ferrari teki Purosanguen kohdalla, myöskään Alpine ei ilmiselvästi halua omaa crossoveriaan kutsuttavan siksi [crossoveriksi]. Sen sijaan Alpine puhuu "sport fastbackista". A390 on kuitenkin käytännössä viisiovinen [crossover], jonka perä on muotoiltu selvän fastback-tyylisesti.

Alpine A390 on joka tapauksessa varsin urheilullinen näkemys edustamastaan korimallista. Noin 4,6 metrin pituinen ja akseliväliltään 2,7-metrinen auto on suhteellisen matala, kokonaiskorkeuden ollessa vain 1,52 metriä. Myös maavara on jätetty tarkoituksellisen matalaksi, vain 15-senttiseksi.

A390 on silti suurikokoisin auto, jonka Alpine-brändi on ikinä valmistanut. Toisaalta se on myös Alpinen brändihistorian tilavin malli, tarjoten kohtuullisen hyvät tilat viidelle hengelle sekä 530-litraisen tavaratilan.

Urheilullisuus näkyy muuallakin A390:n muotoilussa, sen dramaattisissa muodoissa ja erilaisissa ilmanohjaimissa, mukaan lukien siellä nokkapellin etureunassa. Autossa on tarkoituksella pyritty hyötymään A110:n perinnöstä niin paljon kuin mahdollista, myös ulkomuodon osalta.

Mediumia vain nimi

Sähköautobrändi Alpine on Renault-konsernille edukas hanke myös siinä mielessä, että sille ei ole todellakaan tarvinnut lähteä keksimään pyörää uudestaan. A390 perustuu A290:n tavoin olemassaolevaan Renault-designiin, tässä tapauksessa AmpR Mediumiin ja sitä kautta Renault Megane E-Tech Electriciin sekä myös Nissan Ariyaan. Sukulaisuussuhde Megane E-Techiin ei juurikaan näy ulospäin, joskin sisätiloissa silkkojen Alpinen ratin, keskikonsolin ja urheiluistuinten välistä pääsee Renault-sisar paikoin paistamaan.

Tälle sinänsä tutulle perustalle on kuitenkin lähdetty kehittämään hyvinkin erilaista autoa, ja ainakin paperilla myös onnistuttu siinä.

Alpine A390:ssä on siis vakiona kolme sähkömoottoria, joista kaksi takana ja yksi edessä. Auto on siis takapainotteisesti nelivetoinen, mikä tarkoittaa lähtökohtaisesti aika hyvää ajokäyttäytymistä. Tämä asetelma yhdistyy A390:ssä Active Torque Vectoring -järjestelmään, jonka pitäisi ulosmitata iso määrä painavahkon auton [sähköcrossoverin] luonnonlakien mukaista kaarrekäyttäytymistä, ja saada auto tuntumaan enemmän A110:ltä.

Tehtävää järjestelmällä riittänee, sillä paitsi että A390 on huomattavasti A110:tä korkeaprofiilisempi, on myös sen 2,1 tonnin omamassa lähemmäs kaksinkertainen A110:een nähden.

Järjestelmän toimivuus tulee varmasti aikanaan testattua, mutta sen voi ainakin suoralta kädeltä sanoa, että voimaa tästä autosta löytyy.

Kolmen moottorin setappi tuottaa kesymmässä A390 GT:ssä 400 hevosvoimaa ja 650 newtonmetriä. Jos tämä ei jostain syystä riitä, valita voi aina myös A390 GTS:n, 470 hevosvoiman tehoisena ja peräti 808 newtonmetrin edestä vääntävänä.

Alpine A390 GT kiihtyy nollasta sataan 4,8 sekunnissa ja A390 GTS vain 3,9 sekunnissa.

Käytännöllisyyttäkään ei sovi unohtaa. Sitä tarjoilee puolestaan versiosta riippumatta 89-kilowattituntinen akusto, joka on ranskalaisen Verkorin Alpinelle erikseen suunnittelema, eikä siis periydy suoraan konsernisisarilta. Akustosta pitäisi riittää virtaa 555 WLTP-kilometriin. Pitää toki huomioida, että mikäli alla pyörivät jopa 21-tuumaiset vanteet 20-tuumaisten perusvanteiden sijaan, toimintamatkasta täytyy olla valmis tyylin nimissä hiukan tinkimään.

A390 latautuu parhaimmillaan 190 kilowatin pikalaturilla, ja myös Vehicle-to-Grid- eli kahdensuuntainen lataus tulee olemaan mahdollista niissä maissa missä se on mahdollista.

Jännittävän Alpine-uutuuden valmistus alkaa piakkoin Alpinen omassa, pitkän historian omaavassa tehtaassa Normandian Dieppe'ssä, ja saataville sen on määrä tulla vuoden viimeisellä neljänneksellä. Alpine arvioi, että A390:n hinnat tulevat asettumaan ainakin kotimarkkinoilla Ranskassa 65 000 euron ja 76 000 euron välille.

Lähde: Alpine